Suomen ja Venäjän ulkoministeritapaamisessa puidaan tälläkin kertaa kestoaiheita, joita Venäjä ei halua ratkaista. Niitä ovat muun muassa Ukrainan tilanne ja Itämeren turvallisuus.
Moskovassa on odotettavissa lämpimiä kädenpuristuksia ja muikeita hymyjä Suomen ja Venäjän ulkoministereiden tavatessa tiistaina. Timo Soini (sin.) ja Sergei Lavrov ovat ehtineet tavata jo niin monta kertaa, että varsinaisia tunnusteluja ei enää tarvita. Soini matkustaa Venäjälle ulkoministerinä todennäköisesti viimeistä kertaa. Hän ei ole vielä paljastanut, aikooko asettua ehdolle eduskunta- tai eurovaaleissa.
Ulkoministerien keskustelujen aiheiksi on ilmoitettu etukäteen muun muassa Ukrainan tilanne, Pohjois-Euroopan alueellinen turvallisuuskehitys, ajankohtaiset asevalvontakysymykset sekä Euroopan neuvosto, missä Suomi toimii parhaillaan ministerikomitean puheenjohtajana. Ministerit puivat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä asioita sekä alueellista yhteistyötä muun muassa Arktisen neuvoston puitteissa. Soini tapaa vierailunsa aikana myös kansalaisjärjestöjen edustajia.
Muun muassa Ukrainan ja Syyrian tilanteet ja Itämeren alueen turvallisuus ovat pysyneet Soinin ja Lavrovin tapaamisten aihelistalla jo vuosia. Venäjän peräänantamattomuus Ukrainassa ja monissa muissa kansainvälisissä kysymyksissä pitää samat ongelmat keskusteluissa ilman, että niissä saavutetaan konkreettisia edistysaskeleita. Venäjällä ei ole yksinkertaisesti halua ratkaista kysymyksiä, joiden roikkuminen hyödyttää sitä ja pitää sen kansainvälisissä neuvottelupöydissä.
Lavrovin ystäviä
Sanavalmis Lavrov osaa välittää Venäjän näkemykset selkeästi, ilmeenkään värähtämättä. Pitkä diplomaattinen kokemus on muovannut hänestä arvovaltaisen viestinviejän, joka hallitsee asiakokonaisuudet suvereenisti.
Lavrov on tunnetusti valloittavaa ja samalla erittäin terävää seuraa. Suomen entinen ulkoministeriAlexander Stubb julkaisi marraskuussa Twitterissä Lavrovin kanssa otetun selfien, jonka kuvatekstissä hän kutsui Lavrovia vanhaksi ystäväkseen.
Soini ja Lavrov tapasivat marraskuussa Roomassa järjestetyssä Mediterranean Dialogues -foorumissa, jossa Lavrov puolestaan kutsui Soinia julkisesti hyväksi ystäväkseen. On merkille pantavaa, että Soini näyttää poikkeuksellisen hyväntuuliselta lähes kaikissa Lavrovin kanssa otetuissa yhteiskuvissa.
Kylmää kyytiä idästä
Suomen nykyisen ja entisen ulkopoliittisen johdon ja Lavrovin lämpimät henkilökohtaiset välit ovat kiinnostava asia. Ne eivät kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että maidemme suhteet olisivat kunnossa.
Todellinen ystävä ei nimittäin häiritse tai sekaannu toisen asioihin ikävällä tavalla. Esimerkiksi lokakuun lopussa Suomen Lapissa alkaneen gps-häirinnän aiheuttajaksi paljastui Venäjä. Pohjois-Norjassa järjestettiin tuolloin mittavat Naton sotaharjoitukset, joissa oli mukana myös suomalaisia joukkoja.
Suomi ei halua korostaa Venäjä-suhteiden erityisyyttä kuten neuvostoaikana oli tapana. Suomi määrittelee maiden suhteet mieluiten kuten mitkä tahansa normaalit, kahden naapurimaan väliset suhteet. Pyrkimys on veljeilyn sijaan käytännöllisiin, toimiviin väleihin. Venäjä itse estää joka tapauksessa suhteiden liiallisen lämpenemisen, sillä Venäjän kanssa toimittaessa epämiellyttäviä yllätyksiä riittää Suomellekin säännöllisin väliajoin.
Fakta: Suvereeni Lavrov
– Sergei Lavrov on rakentanut puheillaan Venäjästä suurvaltaa pian 15 vuotta ulkoministerinä.
– Lavrovin voi katsoa onnistuneen työssään erinomaisesti huolimatta siitä, mitä mieltä on Venäjän ulkopolitiikasta.
– Putinin luottoministereihin kuuluva Lavrov ei ole varsinaisen päätöksenteon ytimessä, vaan hänen tehtävänsä on selittää ja perustella maailmalle Venäjän kantoja.
– Venäjän ulkopolitiikkaa johtaa presidentti Vladimir Putin, joka halutessaan kysyy asioihin maan turvallisuusneuvoston näkökulmaa.
|