Venäläinen elintarvikemarkkina on suomalaisittain tarkasteltuna villi, kirjoittaa toimittaja Maarit Uber.
Lihatalo Atrian ilmoitus mahdollisesta kaikkien Venäjän-liiketoimintojen myymisestä ei tullut yllätyksenä. Venäjän markkina ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, vaan toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina erittäin haastavaksi.
Ruplan kurssin romahtaminen Ukrainan sodan alettua ja matalalle jääminen sekä liharaaka-aineen saatavuuden huononeminen ja kallistuminen ovat tärkeimpiä tappiollisen liiketoiminnan syitä.
Pakotteiden astuttua voimaan Atria ei ole enää voinut hankkia lihaa Suomesta tai muualta EU-alueelta. Myös Venäjän pakotelistalla olevat Yhdysvallat ja Kanada tippuivat pois ja korvautuivat Latinalaisella Amerikalla raaka-aineiden lähteenä.
Venäläisten elintarvikkeiden villit päivät
Venäjän elintarvikemarkkina on suomalaisittain tarkasteltuna villi. Täysin kotimaista tuotantoa suositaan vahvasti, ja trendi jatkunee niin kauan kuin pakotteet ovat voimassa. Vaikka pakotteista päästäisiinkin eroon, ei Venäjällä ole syytä täyttää ruokakauppojensa hyllyjä länsielintarvikkeilla. Näin siitäkin huolimatta, että venäläiset elintarvikkeet eivät ole onnistuneet kirimään länsituotteita kiinni laadussa.
Kokonaan venäläisvalmisteiset lihatuotteet ovat keskimäärin Atrian tuotteita huonompia mutta halvempia, millä on merkitystä venäläisten ostovoiman jatkuvasti heiketessä.
Hintoja pitävät matalina ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavat myös elintarvikeväärennökset, joita Venäjällä on runsaasti liikkeellä.
Lihan käsittely tuotanto- ja myyntiprosessin eri vaiheissa ei aina täytä länsimaisia standardeja. Standardit täyttävien toimintatapojen saavuttaminen nimittäin maksaa. Atria – muiden tunnettujen länsimaisten merkkien lailla – ei voi kuitenkaan halpuuttaa tuotantoaan paikalliseen tapaan, oikaisemalla laadun takaavista prosesseista. |