| Toistaiseksi Euroopan unioni ei ole saanut aikaan mitään konkreettista päätöstä, seuraako Kertshinsalmen yhteenotosta lisää talouspakotteita Venäjää vastaan.
–On liian varhaista puhua uusista pakotteista, koska tilannekuva on vielä epäselvä, sanoo ulkoministeriön lähetystöneuvos Päivi Nevala Lännen Medialle.
EU:n mahdollisista pakotteista keskustellaan parhaillaan eri työryhmissä. Uusia ministerikokouksia ei kuitenkaan ole sovittu 10. joulukuuta pidettävän kuukausittaisen ulkoministerien tapaamisen lisäksi.
Pakotteista voidaan tarvittaessa sopia nopeallakin aikataululla. On kuitenkin Nevalan mukaan vielä liian varhaista arvioida, mitä lisäpakotteet olisivat.
EU:n pakotteet eivät suuri este suomalaisyrityksille
Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen sanoo, etteivät nykyiset EU:n talouspakotteet ole kovin suuri este suomalaisyrityksille.
–EU:n pakotteet ovat tarkkaan harkittuja. Alakohtaiset pakotteet ovat vaikuttaneet vain yksittäisten tuotteiden vientiin, kun on mietitty, voiko joku tuote päätyä sotilaskäyttöön tai muun pakotteen alle, Rekolainen sanoo.
Hänen mukaansa rahoituspakotteet ovat vaikuttaneet välillisesti eniten. Ne ovat lykänneet investointeja, kun venäläispankit eivät ole voineet lainata halpaa länsimaista rahaa asiakkailleen.
–Venäjän vastapakotteet vaikuttivat Suomen elintarvikesektoriin, mutta niin ne vaikuttivat muihinkin Venäjälle vieviin EU-maihin, kertoo Rekolainen.
Hän ei usko EU:n päättävän ainakaan merkittävistä lisäpakotteista. Venäjän taloutta rasittavat kuitenkin Yhdysvaltojen pakotteet ja uhka niiden lisäämisestä. Ruplan arvo on pudonnut tänä vuonna 20 prosenttia.
Ukraina: "Putinille on osoitettava hänen paikkansa"
Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andrij Melnyk puhui keskiviikkona Saksan radiossa, että "Putinille on osoitettava hänen paikkansa".
Melnyk vaati EU:ta kiristämään talouspakotteita. Hän nosti esiin energiantuonnin lopettamisen Venäjältä ja Nord Stream 2 -kaasuputken hyllyttämisen.
Hän jopa ehdotti Saksan merijalkaväen lähettämistä valvontatehtäviin Asovanmeren alueelle.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on tähän mennessä vasta vedonnut konfliktin rauhoittamisen puolesta. Häneltä ei ole saatu selvää kantaa pakotteisiin.
EU:n puheenjohtajamaan Itävallan ulkoministeri Karin Kneissl sanoi, että keskustelu lisäpakotteista selviää vasta sitten, kun tiedetään, mitä sunnuntaina todella tapahtui.
Venäjä avasi tulen kolmea ukrainalaista sota-alusta vastaan ja vangitsi miehistöt Kertshinsalmessa. Muutamia ukrainalaisia sotilaita haavoittui. Miehistö on yhä vangittuna.
Yhdysvallat rohkaisee Eurooppaa lisäämään pakotteita
Yhdysvallat haluaa EU:n harkitsevan lisää pakotteita Venäjää vastaan.
–Haluamme eurooppalaisten liittolaisten todella miettivän, mitä lisäpakotteita voitaisiin asettaa, sanoi Yhdysvaltain Ukrainan-erikoislähettiläs Kurt Volker Berliinissä.
Volker kuitenkin myönsi, että hän ei ole kuullut toistaiseksi viestejä pakotteiden lisäämiseksi Saksalta tai Ranskalta.
Halla-aho: Venäjä luo uuden puskurin
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti tiistaina, että Venäjä luo uudella konfliktilla uuden puskurin Krimin ympärille. Jo Itä-Ukrainan sota osoittautui onnistuneeksi puskuriksi. Halla-ahon mukaan Venäjä siirtelee maalitolppia.
Näin EU voi kokea saavansa myönnytyksen, kun se saa Venäjältä jonkinlaisen kompromissin Asovanmerellä. Samalla itse asia, Krimin laiton valtaus, unohtuu kauemmas.
–Eurooppalaisten perusongelma Venäjän kanssa on taipumus moralistiseen räksytykseen yhdistettynä olemattomiin muskeleihin. Viimeksimainittu viittaa etenkin Euroopan kasvavaan energiariippuvuuteen Venäjästä. Tähänastiset pakotteet ovat lähinnä kosmeettisia, ja niistä kärsivät pääasiassa Suomen kaltaiset pienet maat, ei Venäjä. Jos Venäjään haluttaisiin vaikuttaa, se suljettaisiin kansainvälisten maksujärjestelmien ulkopuolelle, lopetettaisiin energiantuonti, ja annettaisiin kansainvälinen pidätysmääräys maan poliittisesta johdosta nimenomaan liittyen Krimiin, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
–Näin ei tietenkään toimita, koska Kremlin todelliset asiamiehet ovat pitäneet huolen siitä, että Eurooppa jäätyisi ilman venäläistä kaasua, Halla-aho toteaa. |