| Brysselin Nato-kokouksen suurimmaksi puheenaiheeksi nousi taloudellinen taakanjako. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti vaatimuksen, jonka mukaan jäsenmaiden pitäisi panostaa puolustusmenoihin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta aiemmin sovitun kahden prosentin sijaan.
Kokouksessa paikan päällä oleva puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että neljän prosentin taso ei missään nimessä ole realistinen.
–Tiedämme kuinka vaativaa on Suomenkin tapauksessa päästä edes kahden prosentin tasolle, kun kaikki muut yhteiskunnan tarpeet pistetään puntariin.
Sen lisäksi, että neljä prosenttia on taloudellisesti epärealistinen, niin liika varustelu ei välttämättä lisää turvallisuutta. Kanervan mukaan nykypäivän kyber-, hybridi- ja terroriuhkiin pitää varustautua muillakin tavoin kuin pelkästään aseistautumalla.
–Pitää muistaa, että Nato on puolustusliitto. Perinteinen varustautuminen yksin ei ole oikea vastaus nykypäivän uhkiin.
Trump on tunnetusti liikemies. Onko neljän prosentin vaatimus osa neuvottelutaktiikkaa?
–On tietenkin. Maailman vaikutusvaltaisimman johtajan puheet pitäisi olla vakavasti otettavia ja pitäisi myös tarkoittaa sitä, mitä sanotaan. Trump on oma persoonansa, joka ei noudata totuttuja tapoja näissä yhteyksissä.
Keskiviikkona katseet kääntyivät Saksaan, kun Trump sanoi Saksan olevan riippuvainen venäläisestä energiasta. Myöhemmin Trump kuitenkin kehui Yhdysvaltojen suhdetta Saksaan hyväksi. Kanervan mukaan saksalaiset tunnistavat sen tilanteen, että heiltä odotetaan vahvempaa sitoutumista puolustukseen.
–Saksan pitää tehdä se uskottavasti ja selkeästi, ettei kukaan keksi syyttää, että on jotain muuta mielessä kuin taloudellinen taakanjako. Saksan historian huomioon ottaen nopeat muutokset asetetaan helposti kyseenalaiseen valoon.
Kaiken kaikkiaan Kanerva pitää kokouksen antia onnistuneena siinä mielessä, että pahimmat uhkakuvat Naton hajanaisuudesta eivät saaneet tuulta siipiensä alle. Helsingin ensi maanantain huippukokoukseen jää kuitenkin monta kysymysmerkkiä.
–Kuulin, että Trump olisi sanonut, että Baltian osalta voidaan keskustella siitä, miten Nato on siellä läsnä. Ne ovat huolestuttavia spekulaatioita. Itse toivoisin positiivista ulostuloa. Herrat voisivat esimerkiksi olla yhtä mieltä siitä, että valtuutettaisiin YK valmistelemaan rauhanturvamandaattia Itä-Ukrainaan.
|