| Euroopan ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat viime aikoina olleet koetuksella. Talouspakotteet, kauppasota ja Iranin ydinsopimus hiertävät välejä.
Naton Brysselin huippukokoukseen keskiviikkona osallistuva puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että Naton kannalta kaikkein tärkeintä on esiintyä yhtenäisenä. Hajanainen Eurooppa ja Nato palvelevat eniten Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia , joka tapaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin maanantaina.
– Jos Brysselissä rivit rakoilevat, niin se on erittäin kriittinen asia sen suhteen, mitä Helsingissä on odotettavissa.
Kokouksen suurin kysymysmerkki lienee juurikin Trump, joka tunnetusti tekee äkkinäisiä liikkeitä.
– Tiedossa on, että hänen lähipiirissään on tehty valtavasti kotiläksyjä. Minulla oli viime viikolla mahdollisuus seurustella amerikkalaisten kanssa. Ei heilläkään ole selvää tietoa, siitä mikä on Trumpin pelikirja.
Isoimpia kysymyksiä on Naton taloudellinen taakanjako. Trump uhosi jo vaalikampanjansa aikana laittavansa kuriin ne jäsenmaat, jotka eivät resursoi tarpeeksi puolustukseen.
Jäsenmaat ovat sopineet, että vuoteen 2024 mennessä puolustusmenojen tulisi olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Monella on tähän vielä pitkä matka.
– Taakanjaon tasapuolisuus ei mielestäni ole kohtuuton vaatimus. Euroopalta voidaan odottaa toteuttamiskelpoista suunnitelmaa siitä, miten asia toteutetaan pitkällä aikavälillä.
Kanervan mukaan katseet kääntyvät Saksaan, jonka historiallinen painolasti ja sisäpolitiikka ovat toimineet jarruna.
– Pitää toimia siten, että Eurooppa voi kävellä omilla jaloillaan. Kaikki varmasti näkevät, että Saksan panostus taakanjakoon on peräti vaatimatonta luokkaa.
Yhtenä esimerkkinä Eurooppalaisesta yhteistyöstä Kanerva mainitsee Ranskan presidentin Emmanuel Macronin suunnitelmat eurooppalaisten sotilasjoukkojen perustamisesta. Kanervan mukaan Pohjoismaiden kannattaisi hakeutua mukaan yhtenä rintamana.
– Vaikka Macronin perusajatus onkin Välimeren ja Afrikan suuntaan, niin sama metodi pitäisi ulottaa myös Pohjoiseen.
Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi viime viikolla, että Naton pitäisi varautua Venäjän suunnalta tulevaan mahdolliseen uhkaan. Kanervan mukaan kylmää sotaa muistuttavan asetelman taustalla on Ukrainan kriisi.
– Vuosikymmenen alkupuolella Nato oli kriisinhallintaorganisaatio, ja nyt se on joutunut palaamaan omaan alkuperäiseen tarkoitukseensa. En osaa allekirjoittaa sitä, että Naton aktiviteetit on suunnattava jotakin vastaan, vaan kyseessä on puolustusliitto.
Suomen roolista Kanerva mainitsee kolme pointtia: Historian suurimmat puolustusmateriaali-investoinnit, kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja lainsäädännön virittäminen "nykyaikaiselle" tasolle muun muassa tiedustelulakien myötä.
–Suomi on Naton partnerimaista Naton paras mallioppilas. Kukaan ei epäile meidän sotilaallista kompetenssiamme tai maanpuolustustahtoa, joka on vapaissa demokratioissa maailman korkeinta luokkaa. |