| Suurin osa toteutuneesta viennistä kohdistui EU-alueelle. Toiseksi eniten puolustustarvikkeita vietiin Lähi-itään. Aseviennin kokonaismäärä kääntyi laskuun. Puolustusministeriö myönsi viime vuonna yhteensä 256 lupaa puolustustarvikkeiden pysyvälle viennille, selviää tänään puolustusministeriön julkaisemasta puolustustarvikkeiden vientivalvonnan vuosiraportista.
Toteutuneiden vientien kokonaisarvo oli viime vuonna noin 106,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2016 vastaava luku. Suurin osa viennistä kohdistui Eurooppaan.
Raportti julkaistiin tänään ensimmäistä kertaa tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta suurta keskustelua vientilinjauksista ei syntynyt.
Raportissa korostetaan, että asevientilupamenettelyissä korostuu ihmisoikeusnäkökulma. Asevientikiellolle on kuitenkin oltava riittävän vakavat perusteet esimerkiksi siitä, että aseita käytetään ihmisoikeusrikkomuksiin.
–Vakavuuden aste on se, josta ihmisoikeusjärjestöt ja hallitukset ovat joskus eri mieltä, sanoo puolustusministeriön viestintäyksikön johtaja Max Arhippainen.
Suomi noudattaa EU:n ja YK:n linjaa
Suomi myy aseita edelleen esimerkiksi Turkkiin, jonka ihmisoikeustilanne on heikentynyt viime vuosina merkittävästi.
Euroopan maista esimerkiksi Saksa on kieltänyt aseiden viennin Turkkiin.
Suomi ei ole toistaiseksi ryhtymässä samaan, ja Turkki kuuluu Puolan ja Ruotsin ohella merkittävimpiin vientimaihin.
–Suomi noudattaa YK:n ja EU:n linjaa. Meillä ei ole tapana tehdä päätöksiä asevientikielloista kansallisella tasolla, Arhippainen muistuttaa.
Turkkia pidetään silmällä myös Suomessa.
–Olemme tehneet kielteisiä päätöksiä Turkkiin liittyen, ja seuraamme maan kehitystä. Totaalikieltoa ei kuitenkaan ole, Arhippainen kertoo.
Arhippaisen mukaan puolustustarvikkeiden vientikieltoon vaikuttaa se, minkälaisista tuotteista on kyse. Puolustustarvikkeisiin lukeutuvat myös esimerkiksi suojaliivit.
Kielteisiä asevientipäätöksiä tehtiin viime vuonna neljä. Kielteisen päätöksen sai muun muassa Ukraina, jonne kieltäydyttiin toimittamasta äänenvaimentimia.
Arabiemirikunnat tärkeä kumppani
Raportista käy ilmi, että Suomi vei myös viime vuonna puolustustarvikkeita Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Sekä Arabiemiirikunnat että Saudi-Arabia ovat osallistuneet Jemenin veriseen sisällissotaan, ja ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet asevientiä kyseisiin maihin.
Arvollisesti lupia myönnettiin eniten juuri Arabiemiirikuntiin, yhteensä 11 lupaa. Lupien arvo oli noin 36 miljoonaa euroa.
Puolustusministeriön raportin mukaan Suomesta Arabiemiirikuntiin myönnettiin vientilupia ampumatarvikkeisiin, mutta vienti ei toteutunut niiden osalta. Maahan vietiin ML 22 -puolustustarvikeluokan teknologiaa eli tietoa, jota tarvitaan tuotteen kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten.
Lupa ei saa vaarantaa Suomen turvallisuutta
Vientiluvat myöntää pääasiassa puolustusministeriö. Valtioneuvostolta tarvitaan myönteinen päätös, mikäli kyse on poliittisesti tai taloudellisesti merkittävästä viennistä. Lähtökohtana, on että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta.
Esimerkiksi Venäjälle lupia ei myönnetty.
Vientilupa myönnetään EU:n kahdeksaa asevientiä koskevan kriteerin perusteella. Ulkoministeriön mukaan kriteereissä otetaan huomioon muun muassa vastaanottajamaan tilanne, kyseisen alueen tilanne sekä lähtövaltion ja vastaanottajavaltion kansainvälisiä sitoumuksia.
Olennaista on muun muassa arvioida vastaanottajamaan ihmisoikeustilannetta tai suhtautumista terrorismiin, tai sitä, johtaisiko suunniteltu vienti jännitteiden lisääntymiseen alueella.
Luvan myöntäminen ei vielä tarkoita sitä, vienti toteutuu. |