Venäjän presidentti valitsi neljännen kautensa ensimmäiseksi EU-vierailukohteeksi Itävallan, joka on yksi unionin pakoterintaman heikoista lenkeistä. Itävallan toinen hallituspuolue haluaa sanktiot heti romukoppaan. Ei ollut sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin valitsi neljännen presidenttikautensa ensimmäiseksi EU-vierailukohteeksi Itävallan. Tiistain yksipäiväiselle vierailulle Wieniin Putin toi mukanaan puolenkymmentä ministeriä ja ison kauppavaltuuskunnan.
Vierailun julki lausuttu syy oli maakaasun toimitussopimus, jonka Neuvostoliitto ja Itävalta allekirjoittivat 50 vuotta sitten.
Voimassa oleva sopimus olisi jatkunut vuoteen 2028 saakka, mutta Gazpromin ja Itävallan energiayhtiö OMV:n johtajat pistivät saman tien puumerkkinsä paperiin, joka venyttää sopimuksen keston vuoteen 2040 saakka.
Kurz lupaa pysyä EU-rintamassa
Energia on Kremlille politiikan kädenjatke. Itämeren alittava Nordstream 2 -kaasuputki on Venäjällä tärkeä, ja Itävalta voisi vahdittaa hanketta EU-puheenjohtajuudellaan, joka alkaa heinäkuun ensimmäinen päivä.
Pyörähtämällä Wienissä Putin halusi ennen kaikkea osoittaa, missä on ystävä. Itävalta on ollut mukana EU:n pakoterintamassa vain pitkin hampain.
Liittokansleri Sebastian Kurz tosin sanoi, ettei Itävalta tee siitä irtiottoa vaan että se haluaa unionilta yhteisen päätöksen. Mittatikkuna on se, rauhoittuuko Itä-Ukraina.
Nuori Kurz on vääntänyt konservatiivinen Kansanpuolueensa (ÖVP) kurssin rajusti oikealla. Mutta sen oikealla puolella on silti tilaa Kansanpuolueen hallituskumppanille, oikeistopopulistiselle Vapauspuolueelle (FPÖ). Vapauspuolueen johtaja, varaliittokansleri Heinz-Christian Strache on vaatinut Venäjän-vastaisten pakotteiden lopettamista.
Itävalta ei yhtynyt karkotuksiin
Itävallan hallitus näytti sympatiansa keväällä, kun se ei lähtenyt mukaan solidaarisuusrintamaan, jolla protestoitiin Britanniassa myrkytetyn venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin kohtaloa. Itävalta ei karkottanut ensimmäistäkään venäläisdiplomaattia. EU-maista samalla tavoin toimivat vain Kreikka ja Kypros.
Yhden venäläisdiplomaatin karkotti jopa Unkari, jota on yleensä totuttu pitämään nykyisin hallituksen ohjaimissa kaikkein läheisimpänä EU-maana Venäjälle.
Pala palalta on Venäjän-vastainen rintama Euroopassa murentunut.
Aluksi pakotteita kritisoisivat lähinnä vain äärioikeistolaiset puolueet kuten Kansallinen rintama (Ranska), Pohjoinen liitto (Italia), Vapauspuolue (Itävalta), AfD (Saksa) ja Itsenäisyyspuolue (Britannia).
Itävallasta vaalitarkkailijoita Krimille
Muutamat itävaltalaiset Vapauspuolueen näkyvät edustajat ottivat Putinin politiikan ajamisen niin omakseen, että ilmoittautuivat vaalitarkkailijoiksi, kun Krimin liittäminen Venäjään sinetöitiin kansanäänestyksessä maaliskuussa 2014.
Sitten Venäjän ystäviä alkoi nousta hallitukseen, ensin Itävallan FPÖ ja nyt Italian äärioikeistolainen Lega, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Pohjoisen liitto.
Putin sanoi tiistaina Wienissä, ettei Venäjän tavoitteena ole EU-rivien hajottaminen. Venäjän tähänastinen politiikka todistaa kuitenkin aivan muuta: suhteita on pyritty hoitamaan EU-maiden kanssa kahdenkeskisesti.
Voi toisaalta olla niinkin, että Putin haluaa nyt liennyttää lännen kanssa. Tämä on (luultavasti) hänen viimeinen presidenttikautensa. Vallansiirtoa vuonna 2024 voisi helpottaa, jos myrskyn sijasta ulkopolitiikkaan tulisi leuto suojasää.
|