| Kun presidentti Vladimir Putin vannoi virkavalaansa Moskovassa, 850 kilometrin päässä Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kuunneltiin televisiosta uutisia rintamalta. Vakavailmeinen mies asepuvussa kertoi virallisella ukrainan kielellä, että Venäjän johtamat joukot – ukrainalaisille "terroristit" – olivat vuorokauden aikana avanneet tulen 80 kertaa Ukrainan asemia kohti. Yksi ukrainalainen sotilas oli saanut surmansa. Neljä oli haavoittunut. Vihollinen oli rikkonut Minskin sopimuksia 80 kertaa yhdessä yössä.
Kevätlämpöisessä Kiovassa herättiin taas uuteen päivään sodassa, joka ukrainalaisille on pohjimmiltaan "sota Putinia vastaan". Niin sitä kuvasi eräs korkea diplomaatti.
"Vapaus on uskontomme"
Kirjoitan tätä Kiovan Itsenäisyydenaukiolla, missä komean ja traagisen kansallisen kokoontumispaikan, Maidanin, laidalla kohoaa parikymmentä metriä leveä juliste, jossa lukee englanniksi ja ukrainaksi "Vapaus on uskontomme". Taiteilijan näkemyksessä jättimäinen kettinki on toisesta päästä jo murskattu.
Asemasota on jatkunut samanlaisena lähes kolme vuotta. Rintamalinja ei ole liikkunut. Öisin on epäsuoraa tulitusta. Tappiot Ukrainalle ovat muutamia kaatuneita joka viikko. Asevelvollisia ei enää rintamalle lähetetä, vaan Ukrainan sotilaat ovat suostumuksensa antaneita upseereita. Venäjän johtamilla separatistijoukoilla ja Ukrainan asevoimilla on reilu 30000 sotilasta molemmin puolin.
Sota alkoi Ukrainan viimeisimmästä vallankumouksesta alkuvuonna 2014, kun kansa Maidanilla karkotti venäläismielisen presidentin ja vaati kansallista eheyttä, EU-lähentymistä ja loppua korruptiolle. Kun Kiovassa juhlittiin vapauden voittoa, Putin näki hetken tulleen: tunnuksettomat venäläissotilaat valtasivat Krimin ja kapinalliset miehittivät alueita Itä-Ukrainasta.
Ilman Putinia sota ei olisi syttynyt. Hän voisi sen lopettaa.
Yli 10 000 saanut surmansa sodassa
Putin on vihjaillut, etteivät ukrainalaiset oikeastaan ole oma kansa. Hänelle he ovat melkein kuin venäläisiä. Ukrainalaiset eivät tyydy olemaan "melkein kuin venäläisiä" enää koskaan.
Vuoden 2014 jälkeen Putinin Ukrainan-sota on vaatinut yli 10 000 ihmisen hengen. Joka neljäs kuolleista on ollut siviili.
Ukraina on joutunut majoittamaan yli miljoona maan sisäistä pakolaista, evakkoa, ja nostamaan talouden jaloilleen takaiskujen keskellä. Tälle eurooppalaiselle 44 miljoonan ihmisen maalle vapauden hinta on kova ja eteneminen sitä kohti tuskaisen hidasta. Suunta on kuitenkin valittu, eikä sitä taideta epäillä muualla kuin Kremlissä. |