| Hollantilaisista kananmunista löydetty myrkyllinen torjunta-aine on aiheuttanut kriisin Keski-Euroopassa, ja miljoonia munia on vedetty pois myynnistä. Suomessa myydään tiukkojen tuontikriteerien vuoksi ainoastaan kotimaisia kuorimunia, joten kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan hollantilaismunista. Mutta voisiko vastaavaa tapahtua kotimaisilla siipikarjatiloilla?
–Toki täällä käytetään ihan samanlaisia torjuntakeinoja kuin hollantilaisillakin tiloilla, mutta Suomessa todella panostetaan tuotantoeläinten puhtauteen ja terveyteen. En kuitenkaan usko, että vika on hollantilaisissa tuottajissa. He ovat joutuneet tuoteväärennöksen kohteeksi, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.
Hamina on itse siipikarjatilallinen ja tietää hyvin kananmunatuotannon koko prosessin. Haminan mukaan kemiallisilla torjunta-aineilla joudutaan toisinaan hävittämään muun muassa kanapunkkia, joka on maailmalla yleinen loinen. Suomessa keskitytään erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin.
–Kanalat esimerkiksi pestään ja puhdistetaan kuumalla vedellä, minkä jälkeen pidetään tauko, ennen kun seuraavat kanat tulevat sisälle. Koko tuotantoketju on sitoutunut ylläpitämään kanojen terveyttä. Tuottajat tarkkailevat tiloissa esiintyvien kanapunkkien määrää myös esimerkiksi pyydyksien ja tarranauhojen avulla.
Kanapunkki on Haminan mukaan siitä viheliäinen loinen, että se on mikroskooppisen pieni ja siksi hankala havaita. Lisäksi punkilla on tapana piiloutua päiväsaikaan kanalan rakenteisiin ja kiivetä kanan iholle vasta yöllä.
Torjuntaa vaativan kanapunkin esiintyvyys on kuitenkin Haminan mukaan Suomessa vähäistä. Jos punkkeja kuitenkin havaitaan, niitä voidaan tuhota monin eri keinoin.
–Voidaan esimerkiksi harjata ja siivota niitä pois, tai tuotantoerien välillä voidaan käyttää lämpökäsittelyä, jolloin kuumuus tappaa punkit. Yksi mahdollisuus on biologinen torjunta, jossa petopunkit tappavat haitalliset punkit. Tämä on yleinen tapa myös kasvituotannossa, Hamina luettelee.
Tarvittaessa käytetään kemiallisia torjunta-aineita, jotka ovat Fimean hyväksymiä.
Suomessa eläintilojen tiheys on Hollantia pienempi
Hollannin munakriisi käynnistyi, kun Hollannissa, Saksassa ja Belgiassa myydyistä kananmunista löydettiin koirien ja kissojen iholoisten torjuntaan tarkoitettua fiproniiliä. Se on myrkyllistä ja voi vaurioittaa muun muassa keskushermostoa ja maksaa.
AFP:n ja Belgian viranomaisten mukaan myrkky on todennäköisesti levinnyt kananmuniin väärennettyjen torjunta-aineiden mukana. Viranomaiset epäilevät, että kanojen loiseläinten torjuntaan erikoistuneet yritykset olisivat myyneet tiloille torjunta-aineita, joihin olisi lisätty vaarallista fiproniiliä torjunta-aineiden tehostamiseksi.
Miten on mahdollista, että niin suuri määrä myrkkyä on päässyt leviämään? Onko Hollannin ja Suomen munatiloissa eroja?
–Hollannissa on Suomeen verrattuna kymmenkertainen määrä kanoja. Kanamäärä itsessään ei välttämättä kasvata riskiä, mutta eläintilojen tiheys kasvattaa. Hollannissa on paljon muutakin kotieläintuotantoa, ja tietyt loiset leviävät eri lajien välillä. Hollannissa navetat, kanalat ja sikalat ovat myös vieri vieressä, jolloin tuholaisten torjunta on hankalampaa, Hamina sanoo.
Suomessa mahdollisten tuhoeläinten leviäminen on hankalampaa, koska kanoja on vähän ja tilat ovat harvassa. Suomessa kanatiloilla ei myöskään yleensä ole muita tuotantoeläimiä.
–Koska Suomessa panostetaan hygieniaan niin paljon, tuotantokustannukset ovat paljon korkeammat kuin monissa muissa maissa. Yhdysvalloissa pelataan aivan eri pelisäännöillä. EU:ssa on sentään eläinten hyvinvointilainsäädäntöä, mutta ei tarvitse mennä kuin Ukrainaan, ja tilanne on jo ihan eri.
Haminan mukaan Suomella on sikälikin erityisasema EU:ssa, että ainoastaan Ruotsista ja Tanskasta on ylipäätään mahdollista tuoda Suomeen munia. Tuontimunia ei kuitenkaan tarvita, koska Suomessa pystytään tuottamaan ne munat, joita suomalaiset kuluttavat.
Fakta
Kananmunia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 71 miljoonaa ja siipikarjan lihaa noin 117 miljoonaa kiloa. Suurin osa tästä tuotannosta kulutetaan kotimaassa.
Vuonna 2016 kananmunista 62 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 33 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja viisi prosenttia luomukanaloissa.
Suomessa on noin 400 siipikarjatilaa.
Lähde: Luonnonvarakeskus |